En ole aiemmin blogia kirjoittanut, en edes päiväkirjaa sitten lapsuusvuosien. Tiedossa siis runsaasti harhailevia ajatuksia, katkonaisia ja epäselviä lauseita, sekä kirjoitusvirheitä! Oikolukua en harrasta, pilkunviilaajien kannattaa pysyä tästä blogista kaukana ;)

Mutta kerrottakoon alkuun hieman itsestäni. Olen kolmenkympin paremmalla puolen oleva, kahden alakoululaisen ((7v ja 10v) lapsen totaaliyksinhuoltaja äiti. Totaaliyksinhuoltajuudella tarkoitan sitä, että lasten isä ei ole millään tavalla meidän/lasten elämässä mukana, vaan minä pyöritän tätä sirkusta aivan yksin 24/7/365. Tukiverkkona meillä on mummo, ei muita. Ei setiä eikä tätejä, ei kummeja eikä muita mummeja. 

Näillä mennään.

Jos mun pitäisi kuvailla itseäni jotenkin, niin voin kirjoittaa olevani elämän kovaksi koulima, muurit ympärilleen rakentanut, sydämensä kovettanut vaikean luonteen omaava vittumainen akka joka rakastaa lapsiaan leijonaemon lailla. Ketään en tarvitse, vaan pärjään aivan hyvin itse. 

Sitten jos se kuvailu pitäisi sanoa jollekin ääneen, niin varmaan sanoisin olevani hiljainen ja rauhallinen, ehkä hieman erakkoluonteen omaava pieni äiti vain....

Katsotaan mitä tämän mamman näppikseltä lähtee